Ylityökorvaus tarkoittaa työlainsäädännössä säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksettavaa korotettua palkkaa. Suomen työaikalaki määrittelee ylityön perusperiaatteet, mutta tarkat määräykset voivat vaihdella eri työehtosopimusten mukaan.
Ylityö jaetaan kahteen päätyyppiin: vuorokautiseen ja viikoittaiseen ylityöhön. Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää säännöllisen päivittäisen työajan (yleensä 8 tuntia). Viikoittaista ylityötä puolestaan on työ, joka ylittää säännöllisen viikoittaisen työajan (yleensä 40 tuntia) mutta ei ole vuorokautista ylityötä.
Työnantajan on tärkeää tiedostaa, että ylityön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumusta. Poikkeuksena ovat vain hätätyö tai tilapäiset tuotannon ylläpitämiseen liittyvät tilanteet. Lisäksi ylitöiden määrää on rajoitettu työaikalain määräyksillä työntekijän jaksamisen turvaamiseksi.
Miten ylityökorvaukset lasketaan eri toimialoilla?
Ylityökorvausten peruslaskentasäännöt määrittelee työaikalaki, mutta työehtosopimukset voivat tuoda alakohtaisia eroja korvausprosentteihin. Yleissääntönä vuorokautisen ylityön ensimmäisiltä kahdelta tunnilta maksetaan 50% korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100% korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan yleensä 50% korotettu palkka.
Korvausten laskentakaava on yksinkertainen: ensin määritetään työntekijän perustuntipalkka, johon lisätään ylityöprosentti. Esimerkiksi jos työntekijän tuntipalkka on 15 euroa, 50% korotuksella ylityötunnista maksetaan 22,50 euroa ja 100% korotuksella 30 euroa.
Toimihenkilöiden ja työntekijöiden ylityökorvausten välillä on usein eroja. Monissa toimihenkilösopimuksissa ylityökorvaukset voivat olla kiinteä summa tai sisältyä kokonaispalkkaan. Johtavassa asemassa olevat henkilöt eivät välttämättä kuulu työaikalain piiriin lainkaan, jolloin ylityökorvauksia ei sovelleta.
Miksi tarkka työajanseuranta on välttämätöntä ylitöiden hallinnassa?
Työajanseuranta on keskeinen osa ylityökorvausten oikeellisuuden varmistamista. Ilman tarkkaa työajan kirjaamista on mahdotonta todentaa, milloin työntekijä on tehnyt ylityötä ja kuinka paljon siitä kuuluu korvata. Virheellinen tai puutteellinen työajanseuranta voi aiheuttaa työnantajalle merkittäviä taloudellisia seuraamuksia jälkikäteen maksuun tulevien korvausten ja mahdollisten oikeuskulujen muodossa.
Automaattinen työajanseurantajärjestelmä, kuten Jotbarin työajanseurantajärjestelmä, helpottaa huomattavasti ylitöiden hallintaa. Se rekisteröi työntekijöiden työaikatapahtumat tarkasti, laskee ylityöt automaattisesti työehtosopimusten mukaisesti ja tuottaa raportit palkanlaskentaa varten. Tämä vähentää merkittävästi inhimillisiä virheitä ja ylityökorvauksiin liittyviä erimielisyyksiä.
Digitaaliset työaikakirjaukset mahdollistavat myös ylityötuntien reaaliaikaisen seurannan, jolloin työnantaja voi puuttua tilanteeseen ennen kuin ylityökustannukset kasvavat hallitsemattomiksi.
Mitä työnantajan tulee huomioida ylitöiden suunnittelussa?
Työnantajan vastuulla on varmistaa, että ylitöitä teetetään lain ja työehtosopimusten sallimissa rajoissa. Työaikalaki määrittää ylitöiden enimmäismäärät: neljän kuukauden jaksossa ylitöitä saa teettää enintään keskimäärin 48 tuntia viikossa. Paikallisesti voidaan sopia lisäylityöstä, mutta senkin määrä on rajoitettu.
Ylitöiden tekeminen edellyttää aina työntekijän suostumusta. Suostumus voidaan antaa yksittäistapauksissa tai lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan. Jatkuvasta ylitöiden tekemisestä ei voi sopia etukäteen.
Ylityöt voidaan korvata myös vapaana, jos työnantaja ja työntekijä niin sopivat. Tällöin ylityökorvaukset muunnetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi samoilla korotusprosenteilla.
Tehokkaalla työvuorosuunnittelulla voidaan vähentää ylitöiden tarvetta. Työvoiman oikea mitoitus, työvuorojen tasainen jakautuminen ja sesonkivaihteluihin varautuminen auttavat pitämään ylityökustannukset kurissa. Nykyaikaiset työajanseurantajärjestelmät tarjoavat työkaluja myös työvuorosuunnitteluun ja henkilöstöresurssien optimointiin.
Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin kerromme lisää, kuinka voimme auttaa yrityksesi työajanseurannan ja ylityöhallinnan tehostamisessa.