Mikä on kellokortti?

Kellokortti on järjestelmä, jolla seurataan työntekijöiden työaikaa ja työhön saapumista sekä poistumista. Se on kehittynyt huomattavasti alkuperäisistä mekaanisista leimauskelloista, joissa työntekijät leimasivat pahvikortteja saapuessaan ja lähtiessään työpaikalta.

Nykyaikaiset digitaaliset kellokorttijärjestelmät, eli sähköiset työajanseurantajärjestelmät, ovat korvanneet perinteiset mekaaniset laitteet tarjoten monipuolisempia ominaisuuksia ja tarkempaa seurantaa. Esimerkiksi 50 henkilön rakennusyrityksessä digitaalinen kellokortti säästää 5-10 tuntia viikossa hallinnollista aikaa verrattuna manuaaliseen kirjaamiseen. Samalla se eliminoi palkanmaksun virheet, jotka voivat aiheuttaa tuhansia euroja ylimääräisiä kustannuksia vuodessa. Näiden järjestelmien käyttö perustuu työaikalakiin, joka velvoittaa työnantajia pitämään kirjaa työntekijöiden työtunneista ja varmistamaan, että työaikasäädöksiä noudatetaan.

Työajanseurannan käyttö hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. Työnantajalle se tarjoaa luotettavan tavan seurata työtunteja, laskea palkkoja oikein ja optimoida henkilöstöresursseja. Työntekijälle se varmistaa oikeudenmukaisen korvauksen tehdystä työstä, mukaan lukien ylityöt ja muut lisät.

Miten moderni työajanseurantajärjestelmä toimii käytännössä?

Digitaaliset työajanseurantaratkaisut toimivat useilla eri teknologioilla. Yleisimpiä ovat mobiilisovellukset, joilla työntekijät voivat leimata itsensä sisään ja ulos älypuhelimillaan riippumatta sijainnistaan ja RFID-tunnistekortit, joita käytetään elektronisissa lukijoissa.
Työaikakirjausten tekeminen on yksinkertaista: työntekijä tunnistautuu järjestelmään valitulla tavalla työpäivän alkaessa ja päättyessä. Järjestelmä tallentaa tiedot automaattisesti ja laskee työtunnit, tauot ja mahdolliset ylityöt. Monet järjestelmät mahdollistavat myös projektien tai työtehtävien kirjaamisen, mikä helpottaa työajan kohdentamista.
Moderneissa ratkaisuissa työajanseurantajärjestelmä integroituu saumattomasti yrityksen muihin järjestelmiin, kuten palkanlaskentaan, henkilöstöhallintoon ja laskutukseen. Tämä automatisoi tiedonsiirron ja vähentää manuaalisen työn tarvetta.

Mitä etuja digitaalinen kellokortti tuo yritykselle?

Digitaalinen kellokortti tehostaa työajan hallintaa monin tavoin. Se vähentää merkittävästi virheitä työajanseurannassa ja eliminoi manuaaliseen kirjaamiseen liittyvät inhimilliset virheet. Automatisoitu järjestelmä säästää hallinnollista aikaa, kun työaikatietojen käsittely tapahtuu digitaalisesti.
Kustannussäästöt syntyvät useista lähteistä. Tarkka työajanseuranta ehkäisee palkanmaksun virheitä ja auttaa tunnistamaan tehottomuuksia työprosesseissa. Järjestelmä mahdollistaa myös tehokkaamman työvuorosuunnittelun, jolloin henkilöstöresurssit voidaan kohdentaa optimaalisesti.
Digitaalinen työajanseuranta tukee työaikalain vaatimusten täyttämistä tuottamalla automaattisesti tarvittavat raportit työajoista, tauoista ja ylitöistä. Järjestelmä lisää myös läpinäkyvyyttä, sillä työntekijät voivat itse tarkistaa työaikasaldonsa ja työnantaja saa selkeän kokonaiskuvan henkilöstön työajoista.

Työaikalain noudattaminen digitaalisella kellokorttijärjestelmällä

Suomen työaikalainsäädäntö asettaa työnantajille selkeitä velvoitteita työajan seurannasta ja kirjaamisesta. Digitaalinen kellokorttijärjestelmä on tehokas työkalu näiden lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen ja riskien minimoimiseen.
Pakollinen työaikakirjanpito edellyttää työaikalain 32 §:n mukaan, että työnantaja kirjaa tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korotusosat. Digitaalinen työajanseurantajärjestelmä automatisoi tämän prosessin, tallentaen kaikki tiedot luotettavasti ja tuottaen tarvittavat dokumentit viranomaisia varten.
Järjestelmä varmistaa ylitöiden oikeanlaisen seurannan ja korvaamisen työaikalain 16 ja 20 §:ien mukaisesti. Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa, ja viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä. Vuorokautisesta ylityöstä on maksettava kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja niitä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.
Lepoaikojen ja työaikarajojen noudattaminen on tärkeää työturvallisuuden ja lakien kannalta. Työaikalain 24 §:n mukaan työntekijälle on annettava säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jos vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi. Vuorokausilepoa koskeva 25 § edellyttää, että työntekijälle annetaan vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana. Moderni kellokorttijärjestelmä varoittaa automaattisesti, jos työntekijä on ylittämässä sallittuja työaikoja tai jättämässä pakollisia taukoja pitämättä.
Järjestelmä tukee myös vuosilomien hallintaa seuraamalla lomaoikeuden kertymistä ja käyttöä, mikä helpottaa lomasuunnittelua ja varmistaa työntekijöiden oikeuksien toteutumisen.
Työaikalain 44 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo enimmäistyöaikaa, hätätyötä, vähimmäislepoaikoja tai työvuoroluettelon laatimisvelvollisuutta koskevia säännöksiä, on tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon. Digitaalinen kellokorttijärjestelmä minimoi nämä riskit tuottamalla automaattisesti kaikki tarvittavat lakisääteiset raportit ja dokumentoinnin viranomaistarkastuksia varten.

Työaikalain noudattaminen digitaalisella kellokorttijärjestelmällä

Suomen työaikalainsäädäntö velvoittaa työnantajaa seuraamaan ja kirjaamaan työntekijöiden työajat. Digitaalinen kellokorttijärjestelmä on tehokas väline näiden velvoitteiden täyttämiseen sekä työaikariskien hallintaan.

Työaikalain 32 § edellyttää, että työnantaja pitää työaikakirjanpitoa, josta ilmenevät työntekijöiden tekemät työtunnit, mahdolliset ylityöt sekä niistä maksetut korvaukset. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit ja niistä suoritetut korotusosat. Digitaalinen työajanseurantajärjestelmä helpottaa tätä kirjanpitoa automatisoimalla työaikatietojen keräämisen ja säilyttämisen sekä tuottamalla tarvittavat raportit viranomaisvalvontaa varten.

Järjestelmä tukee ylityön seurantaa laskemalla säännöllisen työajan ylittävät tunnit ja helpottamalla ylityökorvausten määrittämistä työaikalain 16 ja 20 §:ien mukaisesti. Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää kahdeksan tuntia vuorokaudessa, ja viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä. Tämä vähentää virheitä ja ehkäisee työaikaan liittyviä erimielisyyksiä.

Lepoaikojen ja työaikarajojen noudattaminen on tärkeää sekä työturvallisuuden että lain vaatimusten kannalta. Työaikalain 24 §:n mukaan työntekijälle on annettava säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jos vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi. Vuorokausilepoa koskeva 25 § edellyttää vähintään 11 tunnin keskeytymätöntä lepoaikaa. Digitaalinen kellokorttijärjestelmä auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa nämä vaatimukset ovat vaarassa jäädä täyttämättä.

Monet työajanseurantajärjestelmät tukevat myös vuosilomien ja poissaolojen hallintaa seuraamalla lomaoikeuden kertymistä ja käyttöä, mikä helpottaa työvuoro- ja lomasuunnittelua sekä edistää työntekijöiden oikeuksien toteutumista.

Työaikalain 44 §:n mukaan työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo enimmäistyöaikaa, hätätyötä, vähimmäislepoaikoja tai työvuoroluettelon laatimisvelvollisuutta koskevia säännöksiä, on tuomittava työaikarikkomuksesta sakkoon. Digitaalinen kellokorttijärjestelmä tukee lainmukaista toimintaa tarjoamalla ajantasaista ja luotettavaa työaikatietoa sekä dokumentaatiota mahdollisia viranomaistarkastuksia varten. Vastuu työaikalain noudattamisesta säilyy kuitenkin aina työnantajalla.

Kuinka valita oikea työajanseurantajärjestelmä yrityksellesi?

Oikean työajanseurantajärjestelmän valinnassa kannattaa huomioida yrityksen yksilölliset tarpeet. Eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä työajanseurannan vaatimukset vaihtelevat merkittävästi.
Valintaprosessissa kannattaa huomioida useita tekijöitä:

  • Yrityksen koko ja kasvunäkymät – järjestelmän skaalautuvuus
  • Toimialan erityispiirteet ja työaikamuodot
  • Työntekijöiden liikkuvuus ja etätyön määrä
  • Integraatiotarpeet muihin järjestelmiin, kuten palkanlaskentaan
  • Raportointiominaisuuksien kattavuus ja joustavuus

Järjestelmän mukautettavuus on tärkeää, jotta se palvelee yrityksen muuttuvia tarpeita. Modernin työajanseurantajärjestelmän tulisi joustaa erilaisiin työaikamalleihin ja tukea sekä paikallaoloa edellyttäviä että liikkuvia työtehtäviä.

Jotbar – Tehokas työajanseurantaratkaisu yrityksellesi

Me Jotbarilla tarjoamme kattavan digitaalisen työajanseurantajärjestelmän, joka yksinkertaistaa yrityksesi työajan hallintaa. Ratkaisumme toimii saumattomasti kaikissa työympäristöissä – toimistossa, työmaalla tai etätöissä.

Jotbarin työajanseurantajärjestelmä tarjoaa:

  • Helppokäyttöisen mobiilisovelluksen työaikakirjauksiin
  • Automaattiset raportit työaikalain mukaiseen dokumentointiin
  • Integraation palkanlaskentaan ja muihin yrityksen järjestelmiin
  • Reaaliaikaisen seurannan ylitöistä ja lepoajoista
  • Joustavat raportointiominaisuudet johtamisen tueksi

Tuhannet suomalaiset yritykset luottavat jo Jotbarin ratkaisuihin työajan seurannassa. Järjestelmämme skaalautuu pienestä yrityksestä suureen organisaatioon ja mukautuu toimialasi erityistarpeisiin.

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin keskustelemme yrityksesi tarpeista ja näytämme, miten Jotbar tehostaa työajan hallintaasi jo tänään.

Tarkista aina kaikki lakiin viittaavat asiat voimassaolevasta lainsäädännöstä.